Miten äpärätyttö Annan olisikaan käynyt, ellei lapinnoitien sukua oleva
Ämmi olisi nähnyt hänen kykyjään? Kymmenen onnea hän lupaa Annalle ja
alkaa heti opettaa ensimmäistä, tietämisen onnea. Lahjoja Annalla on
riittämiin, sillä hän oppii leikiten yrtit ja loitsut, joilla parantaa
kyläläisiä ja huolehtia pirtin tärkeistä asioista. Pelkkä yrttitieto ei
kuitenkaan riitä, sillä savupirtin töihin harjaantuu vain tekemällä.
Muutoksen
aika on käsillä. Jokivarren kylään noussut kirkko yrittää nujertaa
vanhan uskon loitsuineen ja yrttitietoineen, ja taloudellinen
vaurastuminen odottaa vain muutaman lohennousun ja tervansoudun päässä.
Anna kokee monta koettelemusta, ennen kuin kymmeneskin onni kohtaa
hänet.
Aloitin kirjaa odotuslukemisena autossa, sivu silloin, toinen tällöin kun odottelin lapsia koulusta. Vaan alkoi viekoitella mukaansa niin, että pakkohan oli tuoda sisälle. Luin alusta loppuun, tarina ei päästänyt irti hetkeksikään. Koin Annan jokaisen onnen kuin omani, ja lopussa itkin. Ja sitten tartuin seuraavaan kirjaan ..
- nitta
sunnuntai, 16. syyskuu 2007
Kommentit